Linjamäen koulu ja kyläkoulujen merkitys

Olen puolustanut Linjamäen koulua. Se on minun oma kouluni ja se on lukuisten seudun asukkaiden oma koulu, joka monella tavalla on kylän keskus. Se pitää kylän elävänä. Monet lapsiperheet ovat muuttaneet Linjamäkeen koulun takia. Se, samoin kuin Nuppulinnan asema on ollut vetovoimatekijä uusille asukkaille.. Nyt ensin asema lopetettiin ja joulukuussa valtuusto päätti myös koulun lakkauttamisesta. Päätöksentekoon liittyi paljon piirteitä, ettei olennaisia päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä tuotu valtuutetuille. Linkit kokouksiin:

https://tuusula.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Valtuusto/Kokous_7122020/Tuusulan_palveluverkkosuunnitelman_paivi(28391)

https://tuusula.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kunnanhallitus/Kokous_1522021/Tuusulan_kunnan_palveluverkkosuunnitelma(29685)

Vielä on mahdollisuus vaikuttaa valtuutettuihin!                   2.12.2020

Tuusulassa on meneillään palveluverkkouudistus.

Se ei tarkoita palvelujen jakamista verkostomaisesti ympäri kuntaa, vaan koulujen ja päiväkotien ja keskittämistä suuriksi yksiköiksi.

Ensi maanantaina 7.12. päätetään pienten koulujen kohtalo. Vielä on mahdollisuus vaikuttaa valtuutettuihin!

Palveluverkkouudistuksesta tehtiin vaikutusten ennakkoarviointi. Siinä todettiin, että asukkaat puoltavat pienten koulujen säilyttämistä, ja samalla kuitenkin ehdotettiin lakkauttamista. Miksi EVAUS tehtiin, jos sitä ei oteta huomioon? Esitetyt säästösummat eivät ole suuren suuria.

Kokousmateriaaleista löytyy lausunnot ja kyselyjen tulokset. Valtuuston esityslistaa pääsee lukemaan etsimällä "tuusula cloud" ja sieltä valtuusto 7.12. Ennakkovaikutusten arvioinnin löytää kasvatus- ja sivistyslautakunnan 20.10. kokouksen pöytäkirjasta ja asukkaiden lausunnot linkistä https://bit.ly/39yC96a

Meneillään olevassa päätöksenteossa kasvatuksen lautakunta esitti, että Linjamäki, Nahkela ja Tuomala jatkavat. Kunnanhallitus taas päätyi esittämään Linjamäen lakkauttamista.

Kokonaan huomiotta on jäänyt, että palveluverkon solmuja ei yhdistä mikään. Tällä hetkellä oppilaita kuljettaa Linjamäen Kellokosken alueella HSL:n pikkubussi 967. Kun siirryttiin taksi- ja kutsuliikennekuljetuksesta bussin käyttöön, päätepysäkkiä ei saatu muutettua Linjamäen koululle. Näin lapset joutuvat kävelemään paitsi lähtöpaikassaan myös koululle päästäkseen, 500m. Selityksenä, ettei bussi pääse pihalle.

Etelän suunnalta aikaisemmin ei päässyt, koska siinä oli aita. Se on kuitenkin jo purettu. Nyt pikkubussi pystyisi reilusti liikkumaan, koska avaruutta on riittämiin. Pohjoisen sisäänkäynnin kautta, paljon suurempi kirjastoauto pystyy ajamaan paikalle ja takaisin.

Jos koulu jatkaa, myös kuljetusoppilaiden perille asti pääsy on olennaista. Oppilaiden kulkeminen kouluun ja toisaalta jollekin tunnille toiseen kouluun, olisi helpompaa, ellei olisi 1km edestakaisin matkaa käveltävänä.

On jopa kuulunut ääniä, että oppilaat kulkevat Kellokoskelle, koska pienet koululaiset haluavat päästä koululle asti, samoin mieluummin odottavat koulun pihassa kuin bussipysäkillä.

Jos taas Linjamäen koulu lakkautetaan, niin silloinkin pysäkki tulisi olla pihassa. Lisäksi pitää ihan vakavasti ottaa tarkasteluun kutsuliikenteen luominen. Kaikki oppilaat eivät suinkaan asu 967:n reitin varrella.

Luin surullisin mielin Matti Alangon ja muiden allekirjoittajien kirjoitusta Linjamäen koulun kulujen muuttumisesta. (KU14.4.) Hämmentyneenä luin myös pormestarin kommentin. Koska päätöksenteko nojautui monelta osin virheelliseen tietoon, teimme kaksi valitusta.

Linjamäen koulu on rakennettu yli 100 vuotta sitten, ja remonteista on jo aikaa, joten kustannukset ovat pienet. Selvityksiä pyydettiin useita kertoja. Niitä ei annettu, eikä kustannusten vaikutusta oppilaskohtaisiin kustannuksiin laskettu. Valtuutetuille annettiin harhaanjohtavaa tietoa.

On surullista, että laskelmat saadaan vasta nyt päätöksen jälkeen. Kuitenkin juuri taloudellisia säästöjä pidettiin argumenttina. Toinen oli oppilasluku, jonka vähenemiseen johtaneita tietoja ei myöskään luovutettu vedoten oppilaiden yksityisyyteen. Suurella hehkutuksella esiintuotu vaikutusten ennakkoarviointi, jossa kyselyin kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä, jätettiin huomiota. Esittelijä sanoi, että vastaajat halusivat totta kai säilyttää koulun. Kuitenkin hän esitti koulun lakkauttamista perustellen asiaa kustannussäästöillä. Onko nyt puntarissa asetelma, että 196 Evaukseen osallistuneen asukkaan näkemykset painavat vähemmän kuin väärin lasketut kustannussäästöt?

Säästöt ovat minimaaliset, ja lukujen vähitellen paljastuessa vielä minimaalisemmat. Kunnan lopulta antamissa laskelmissa ei esitetä tietoja vuotta 2015 edeltäneestä ajasta selityksenä, että tietokonejärjestelmä muuttui, ja tietoja on vaikea etsiä.

Onko niin, että kyläkoulut ja erikoisesti Linjamäki otettiin tulilinjalle, koska kunnan suuret kouluinvestoinnit tulevat vaatimaan 160 miljoonan investoinnit, ja halutaan näyttävästi lopettaa kyläkoulut perustelemaan näitä summia? Kuitenkin kyläkoulujen osuus on pienen pieni.

Oikeita tietoja jäi saamatta muutenkin. Kuntalaisten avoimet Evaus-vastaukset jätettiin kokonaan julkaisematta, annetut lausunnot sijoitettiin kasvatuslautakunnan listalla liitteen liitteeksi, ja linkit tehtiin ohjelmalla, jolla ne vanhenivat kahdessa viikossa.

Kustannussäästöjen lisäksi perusteluna käytettiin moderneja oppimisympäristöjä. Koko ajan tulee tutkimustietoa, jossa kyseenalaistetaan avoimet oppimisympäristöt. Marraskuussa väitelleen Aino Saarisen tutkimuksesta löytyy runsaasti lähteitä, joissa tuodaan kriittistä tutkimustietoa avoimista oppimisympäristöistä. Arvostettu psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen Tieteen päivillä tammikuussa arvosteli voimakkaasti avoimia oppimisympäristöjä. Kinnarin uudelle koululle jouduttiin tekemään uudet väliseinät, ja Keskiuusimaassa kerrottiin konsultin selvittämistä muutoksista, joita tarvitaan korjaamaan tämä uuden oppimisympäristön koulu.

Eeva-Liisa Nieminen (vihr.), kuntavaaliehdokas

Linjamäki

Tälläiseltä näytti koulu tänään, toukokuun 2021 lopussa. Toiveikkaasti odotamme, että Linjamäen koululle löytyy koulutoimen käyttöä ja myös käyttöä kylän yhteisenä tilana. Lähellä on myös urheilukenttä ja laaja piha-alue. Koulu voisi toimia esimerkiksi painotus- tai erityisluokkien kouluna. 

Kyläkoulujen lakkauttamisessa ei nojauduttu oikeisiin tietoihin 23.4.2021

Luin surullisin mielin Matti Alangon ja muiden allekirjoittajien kirjoitusta Linjamäen koulun kulujen muuttumisesta. (KU14.4.) Hämmentyneenä luin myös pormestarin kommentin. Koska päätöksenteko nojautui monelta osin virheelliseen tietoon, päätöksestä tehtiin kaksi valitusta.

Linjamäen koulu on rakennettu yli 100 vuotta sitten, ja remonteista on jo aikaa, joten kustannukset ovat pienet. Selvityksiä pyydettiin useita kertoja. Niitä ei annettu, eikä kustannusten vaikutusta oppilaskohtaisiin kustannuksiin laskettu. Valtuutetuille annettiin harhaanjohtavaa tietoa.

On surullista, että laskelmat saadaan vasta nyt päätöksen jälkeen. Kuitenkin juuri taloudellisia säästöjä pidettiin argumenttina. Toinen oli oppilasluku, jonka vähenemiseen johtaneita tietoja ei myöskään luovutettu vedoten oppilaiden yksityisyyteen. Suurella hehkutuksella esiintuotu vaikutusten ennakkoarviointi, jossa kyselyin kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä, jätettiin huomiota. Esittelijä sanoi, että vastaajat halusivat totta kai säilyttää koulun. Kuitenkin hän esitti koulun lakkauttamista perustellen asiaa kustannussäästöillä. Onko nyt puntarissa asetelma, että 196 Evaukseen osallistuneen asukkaan näkemykset painavat vähemmän kuin väärin lasketut kustannussäästöt?

Säästöt ovat minimaaliset, ja lukujen vähitellen paljastuessa vielä minimaalisemmat. Kunnan lopulta antamissa laskelmissa ei esitetä tietoja vuotta 2015 edeltäneestä ajasta selityksenä, että tietokonejärjestelmä muuttui, ja tietoja on vaikea etsiä.

Onko niin, että kyläkoulut ja erikoisesti Linjamäki otettiin tulilinjalle, koska kunnan suuret kouluinvestoinnit tulevat vaatimaan 160 miljoonan investoinnit, ja halutaan näyttävästi lopettaa kyläkoulut perustelemaan näitä summia? Kuitenkin kyläkoulujen osuus on pienen pieni.

Oikeita tietoja jäi saamatta muutenkin. Kuntalaisten avoimet Evaus-vastaukset jätettiin kokonaan julkaisematta, annetut lausunnot sijoitettiin kasvatuslautakunnan listalla liitteen liitteeksi, ja linkit tehtiin ohjelmalla, jolla ne vanhenivat kahdessa viikossa.

Kustannussäästöjen lisäksi perusteluna käytettiin moderneja oppimisympäristöjä. Koko ajan tulee tutkimustietoa, jossa kyseenalaistetaan avoimet oppimisympäristöt. Marraskuussa väitelleen Aino Saarisen tutkimuksesta löytyy runsaasti lähteitä, joissa tuodaan kriittistä tutkimustietoa avoimista oppimisympäristöistä. Arvostettu psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen Tieteen päivillä tammikuussa arvosteli voimakkaasti avoimia oppimisympäristöjä. Kinnarin uudelle koululle jouduttiin tekemään uudet väliseinät, ja Keskiuusimaassa kerrottiin konsultin selvittämistä muutoksista, joita tarvitaan korjaamaan tämä uuden oppimisympäristön koulu.

Eeva-Liisa Nieminen (vihr.), kuntavaaliehdokas

Linjamäki